Maksutavat

Hankkeen kustannusarviolle ja maksutavalle on kolme vaihtoehtoa, joiden soveltuvuus riippuu hankkeen sisällöstä ja koosta.  Sovellettava kustannusmalli on valittava tukihakemusvaiheessa, eikä sitä voi muuttaa hankkeen aikana.

Prosenttimääräinen korvaus, flat rate

Flat rate- kustannusmalli soveltuu vain kehittämishankkeeseen, sitä ei voi soveltaa investointihankkeessa. Hankkeessa voidaan tällöin prosenttimääräisinä välillisinä kustannuksina hyväksyä 24 prosenttia hankkeen hyväksyttävistä palkkakustannuksista. Jos hankkeessa on sen sisällöstä johtuen erityisen korkeat matkakulut, voidaan prosenttimääräisinä välillisinä kustannuksina hyväksyä 15 prosenttia hankkeen hyväksyttävistä palkkakustannuksista.

Prosenttimääräisinä korvattaviin välillisiin kustannuksiin sisältyvät toimistokustannukset, hankehenkilöstön matkakustannukset, hankehenkilöstön osallistumismaksut koulutuksiin ja seminaareihin, hankehenkilöstön työterveyskustannukset, hankehenkilöstön käyttöön varatuista toimitiloista ja koneista sekä laitteista aiheutuvat kustannukset ja tarjoilukustannukset. Hankkeessa, jossa välillisinä kustannuksina voidaan hyväksyä 15 prosenttia hankkeen hyväksyttävistä palkkakustannuksista, prosenttimääräisinä korvattaviin välillisiin kustannuksiin eivät kuitenkaan sisälly hankehenkilöstön matkakustannukset.

Hankkeen muut kustannukset korvataan tosiasiallisesti aiheutuneisiin ja maksettuihin tukikelpoisiin kustannuksiin perustuen kuittiperusteisesti.

Tuen maksaminen

Prosenttimääräisenä korvauksena hyväksyttävät välilliset kustannukset maksetaan maksupäätöksen hyväksyttävien palkkakulujen perusteella joko 15 % tai 24 % hyväksytyistä palkkakuluista. Muut kustannuslajit maksetaan kuittiperusteisesti. Tuen maksamisen edellytyksenä on, että meno on tuen saajan maksama ja kirjattuna tuen saajan kirjanpitoon hankkeen menoksi.

 

Todellisiin hyväksyttäviin kustannuksiin perustuva korvaus

Syntyneet kustannukset todennetaan kuittien, kirjanpitoaineiston ja tiliotteiden perusteella.

Tuen maksaminen

Todellisiin, hyväksyttäviin kustannuksiin perustuvan tuen maksamisen edellytyksenä on, että meno on tuen saajan maksama ja kirjattuna tuen saajan kirjanpitoon hankkeen menoksi (tai investointihankkeessa kirjanpitoon taseen tilille).

Kertakorvaus

Kertakorvaus-kustannusmallia voidaan soveltaa kehittämis- tai investointihankkeeseen, johon se hankkeen sisällön puolesta sopii. Hankkeella on tällöin oltava jokin selkeä tuotos tai lopputulos. Kertakorvaus-mallia ei voida myöntää hankkeelle, joka toteutetaan julkisena hankintana. Päätöksen kertakorvaus-kustannusmallin hyväksymisestä tekee Ely-keskus.

Kertakorvaus myönnetään prosenttimääräisenä tukena, kuten muutkin kustannusmallit. Kertakorvaus-kustannusmallissa hankkeen julkisen rahoituksen määrä voi olla enintään 100 000 €. 

Kertakorvaus-hankehakemuksessa määritellään kustannusarviossa ja -erittelyssä hankkeen osiot ja niiden kustannukset. Osiot voivat olla itsenäisiä kokonaisuuksia tai toisistaan riippuvaisia muodostaen yhden toiminnallisen kokonaisuuden.

Tuen maksaminen

Maksua voi hakea enintään 3 erässä. Tuen maksu perustuu tukipäätöksessä määriteltyyn toimenpiteen ja osion kustannusarvioon ja tuen määrään sekä todentamiseen (esim. valokuvat ja katselmuspöytäkirjanote investoinnista, tuotokset kehittämishankkeessa tms.). 

Kertakorvaushankkeessa ei voi hakea muutoksia hankesuunnitelmaan. Jatkoaikaa hankkeen toteutukseen voi hakea. Kustannusmallia ei voi vaihtaa kesken hankkeen. 

 

 
 
Sivukartta | Tulosta | Sivun alkuun
Sunprofile